Kutaa 2ffaa

1. Diinagdee Keessatti "Ciraa" Dhokataa: Infileeshinii Maali?

Infileeshinii (Inflation) jechuun walumaa galatti gatiin meeshaalee fi tajaajilootaa yeroo keessa ol ka’uu dha. Kun immoo humna bitachuu (purchasing power) maallaqa keetii gadi buusa.

Fakkeenyaaf: Waggaa tokko dura qarshii 100n qofasii sadii yoo bitatte, har'a qarshii 100 saniin qofasii lama qofa bitta ta'a. Maallaqni kee hin xiqqaanne, garuu "humni" inni bituuf qabu ni xiqqaate. Kun kiyyoo diinagdee inni jalqabaati.

2. Heera Fedhii fi Dhiyeessii (Supply and Demand)

Kitaabni diinagdee hundi "Law of Supply and Demand" irraa jalqaba. Qofasii irratti akkamitti hojjeta?

·       Dhiyeessii (Supply): Oomishni barasilaa (potato) ykn zeeyitii addunyaa irratti yoo xiqqaate, gatiin oomishaa ni dabala. Fakkeenyaaf, sababa jijjiirama qilleensaa ykn waraana biyyoota oomishtoota gidduu jiruun barasilli yoo dhabame, warshaan qofasii oomishu dhiyeessii gahaa hin argatu.

·       Fedhii (Demand): Karaa biraatiin, namni hundi qofasii bitachuu yoo barbaade, dorgommiin namoota gidduutti uumamu gatii meeshichaa ol kaasa.

Yeroo dhiyeessiin gadi bu’ee fedhiin ol ka’u, gatiin meeshaa sanii madaallii isaa eegee hin dhaabbatu; ni utaala!

3. Infileeshinii "Kalaqama Gatii" (Cost-Push Inflation)

Kun immoo sababa meeshaaleen oomishaaf barbaachisan (raw materials) gatiin isaanii dabaluuf kan uumamudha. Qofasii sana bitachuuf qarshii dabalataa saniif sababni "Domino Effect" kanaan gadiiti:

1.     Gatii Bobba’aa: Qofasii oomishame sun kiiloomeetira dhibba baay'ee deemee duka kee bira gahuuf boba'aa barbaada. Bobba'aan yoo dabaletti, kaffaltiin geejjibaa ni dabala.

2.     Kaffaltii Hojjetaa: Hojjettoonni warshaa keessaa gatiin jireenyaa itti qaali'annaan "daballii miindaa" gaafatu. Kaffaltiin miindaa yoo dabaletti, oomishtichi bu'aa isaa eeggachuuf gatii qofasii irratti dabala.

3.     Haguuggii (Packaging): Purastikiin qofasiin itti saamsamu oomisha petrooliyaamii ti. Gatiin zayita grawwaa (crude oil) addunyaa irratti yoo dabaletti, gatii purastikiis ni dabalata.

4. Baay'ina Maallaqaa fi Humna Bitachuu (Quantity Theory of Money)

Diinagdeessitoonni (Economists) formula tokko qabu:

MV = PY

As keessatti M (Money Supply) baay'ina maallaqa biyya keessa jiruudha. Mootummoonni sababa adda addaaf (fakkeenyaaf yeroo weerara dhibee ykn deeggarsa hawaasaa) maallaqa baay'ee yoo maxxansan, maallaqni gabaa keessa jiru ni baay'ata.

Yeroo maallaqni baay'atu, meeshaaleen bitaman garuu hin baay'atne, gatiin meeshichaa ni dabala. Maallaqa baay'een meeshaa muraasa duukaa fiiga jechuudha. Kuni immoo qabeenyi kee inni qusannoo keessa jiru humna isaa akka dhabu taasisa.

5. Hubannoo fi Eeggannoo Namootaa (Inflationary Expectations)

Kun immoo "Psychology" diinagdeeti. Namoonni yoo "bor gatiin ni dabala" jedhanii yaadan, har'a deemaanii meeshaa baay'ee bitu. Kun immoo akka fedhiin (demand) har'aa baay'ee dabalu taasisa, kunis kallattiin gatiin akka dabalu godha. Dukanneessi (retailer) qofasii gurgurus, "bor gatiin waan dabaluuf har'a itti dabalun qaba" jedhee yaada. Kun "geengoo hamtuu" (vicious cycle) uuma.


Xumura

"Bridge Theory with Real Life" yeroo jennu, qofasiin sun qooda qeensaa (crunchy snack) qofa miti; inni agartuu diinagdee addunyaati. Gatiin dukaatti kaffaltu sun bu'aa: Waraana biyya fagoo jiruutii, Gatii boba'aa addunyaatii, Iyyaafannoo baay'ina maallaqa mootummaa, fi Madaallii fedhii fi dhiyeessiiti.

Beekumsa kanaan, ati duka keessa yeroo deemtu meeshaa qofa bitachaa hin jirtu; seera diinagdee addunyaa irratti hirmaachaa jirta. Beekuun kee immoo maallaqa kee akkamitti akka qusattu fi akkamitti madaqxee akka jiraattu si gargaara.