"Maaliif mootummaan maallaqa hedduu maxxansee hiyyummaa hin balleessu?

 Namoonni baay'een "Maaliif mootummaan maallaqa hedduu maxxansee hiyyummaa hin balleessu?" jedhanii gaafatu. Deebiin isaa salphaa fakkaatus, dhimmichi seera dinagdee (economics) jabaa irratti hunda'a.

Ibsa bal'aa dhimma kana irratti xiyyeeffatu, sababa maallaqa maxxansuun badhaadhina fiduu dadhabuuf, qabxiilee gurguddoo armaan gadiitti qoqqooduun ilaaluu dandeenya

1. Seera Akkaataa Gabaa (Supply and Demand)

Dinagdee keessatti gatiin meeshaa tokkoo kan murtaa’u wal-simannaa meeshaa gabaa jiru (Supply) fi fedhii namootaa (Demand) irratti hundaa’uun.

·       Maallaqa Hedduu vs. Meeshaa Xiqqaa: Yoo mootummaan maallaqa baay’ee maxxansee namootatti raabse, namni hunduu maallaqa qabaata. Garuu, baay'inni meeshaalee (daabboo, uffata, boba'aa) hin daballe.

·       Dorgommii Gatii: Namoonni hundi meeshaa muraasa gabaa jiru bitachuuf maallaqa qaban dorgommii keessa galchu. Kun immoo gatiin meessaa sun akka ol ka’u godha. Maallaqa baay’ee qabaachun kee gatii meessaa qofa dabala malee dandeettii bituu kee hin dabalu.

2. Infileeshinii (Inflation) fi Gatii Maallaqaa Bu’uu

Infileeshinii jechuun gatiin meeshaalee fi tajaajilaa yeroo hunda dabalaa deemuu jechuudha.

·       Maallaqa Gatii Hin Qabne: Maallaqni mataa isaatiin qabeenya miti; inni meeshaa ittiin qabeenya wal-jijjiiran qofadha. Yoo baay'inni maallaqaa dinagdee biyyaa keessa jiru baay'ee dabale, maallaqni sun gatii dhabuu jalqaba.

·       Fakkeenyaaf: Har’a qarshii 10’n daabboo tokko bitatta yoo ta’e, mootummaan maallaqa baay'ee yoo maxxanse, bor daabboo sana bitachuuf qarshii 100 sitti barbaachisuu danda’a. Maallaqni baay’ate malee, ati garuu ammas daabboo tokko qofa nyaachaa jirta.

3. Badhaadhina Jechuun Maali? (Production vs. Paper)

Badhaadhinni biyya tokkoo kan madaalamu baay'ee maallaqa maxxanfameen osoo hin taane, Oomishaa fi Tajaajila (Goods and Services) biyyattiin oomishtuun.

·       Qabeenya Dhugaa: Biyyi tokko kan badhaatu yoo oomishtummaan qonnaa, warshaa, teeknoolojii fi barnootni dabaledha.

·       Waraqaa Qofa: Maallaqa maxxansuun waraqaa qofa baay’isuudha. Waraqaan immoo beela hin baasu, mana hin ijaaru, ykn barumsa hin kennu. Qabeenyi dhugaan hojii uumuu fi oomishuu irraa dhufa.

4. Seenaa irraa Maal Baranna? (Hyperinflation)

Biyyoonni "maallaqa maxxansuun badhaadhina fida" jedhanii yaalan kabaa guddaa kaffalaniiru.

Biyya	Maal Tu Ta'e?
Jarman (1923)	Maallaqa baay'ee maxxansuu irraan kan ka'e, namoonni daabboo bitachuuf maallaqa gafaree (wheelbarrow) guutuu baatanii deemu turan. Maallaqni akka qoraanitti ibiddatti naqama ture.
Zimbaabuwee (2008)	Mootummaan maallaqa Triliyonaan maxxanse. Infireeshiniin dhibbeentaa biliyoonaan lakkaawwame. Maallaqni biyyattii gatii waan dhabeef namoonni doolaara Ameerikaa fayyadamuu filatan.
Veenezuweelaa	Biyyi zaayita (petroleum) qabdu kun maallaqa garmalee maxxansuu fi hoggansa dinagdee dhabuun, lammiilee ishee hiyyummaa hammaataa keessa galchite.

5. Wal-harkisa Maallaqa Alaa (Exchange Rate)

Biyyi tokko maallaqa ishee yoo garmalee maxxansite, gatiin maallaqa ishee doolaara ykn yuuroo biratti baay'ee gad bu'a.

·       Meesshaalee Alaa Galan (Imports): Biyyi tokko meeshaalee akka qorichaa, boba'aa fi elektirooniksii bitachuuf doolaara barbaaddi. Maallaqni biyya keessaa gatii yoo dhabe, meeshaalee alaa bituun baay'ee ulfaataa fi mi'aa ta'a. Kun immoo jireenya lammiilee irratti hiyyummaa dabalataa fida.

6. Furmaanni Badhaadhinaa Maali?

Biyyi tokko hiyyummaa keessaa baatee badhaadhina dhugaa argachuuf karaalee kanaan deemuun dirqama:

1.     Oomishtummaa Dabaluu: Warshaalee ijaaruu, qonna ammayyeessuu fi hojii uumuu.

2.     Barnoota fi Teeknoolojii: Humna namaa dandeettii qabu horachuu.

3.     Inveestimentii: Namoonni fi kaampaanonni akka biyya keessatti invest godhan haala mijeessuu.

4.     Istaatistiksii Dinagdee Maayikiroo: Infileeshinii to'achuu fi baajata mootummaa sirnaan qabachuu.

Maayii (Conclusion)

Goolaba irratti, maallaqa maxxansuun badhaadhina osoo hin taane, "Infireeshinii Hammaataa" fida. Badhaadhinni dhugaa waraqaa mootummaan maxxansu keessa osoo hin taane, harka lammiilee oomishtummaa irratti bobba'anii fi dandeettii biyyattiin tajaajilaa fi meeshaa qabatamaa uumuuf qabdu keessa jira.

Yaad-iddoo (concept) dinagdee baay'ee bal'aa ta'e kana irratti xiyyeeffachuun, qabxiilee gurguddoo 10tti addaan qooduun ibsa gadi fageenya qabu siif dhiyeessa. Akkuma beekamu, fuulli 15 barreeffama hamma jabaa qabu dha, kanaaf dhimmoota armaan gadii bal'inaan siif ibsa.

Maaliif Maallaqa Maxxansuun Badhaadhina Hin Finne? (Ibsa Bal’aa)

1. Maallaqa Jechuun Maali? (Hiika fi Faayidaa Isaa)

Maallaqni mataa isaatiin qabeenya (wealth) miti. Inni meeshaa wal-jijjiiraa (medium of exchange) qofadha.

·       Seenaa Gabaabaa: Dur namoonni oomisha isaanii (fakkeenyaaf, re'ee fi qamadii) wal-jijjiiru turan. Kun garuu ulfaataa waan ta'eef, maallaqni akka "waltajjii giddu-galeessaa" tajaajiluuf uumame.

·       Gatii Qabatamaa: Qabeenyi dhugaan mana kee, lafa kee, beekumsa kee, fi oomisha ati gabaaf dhiyeessitudha. Maallaqni waraqaa gatii kana madaalu qofadha. Yoo oomishni hin jiru ta'e, waraqaan sun faayidaa hin qabu.

2. Seera Fedhii fi Dhiyeessii (The Law of Supply and Demand)

Dinagdeen kamiyyuu seera kanaan hoogganama. Meeshaan tokko yoo garmalee baay’ate gatiin isaa ni bu’a.

·       Maallaqni Yoo Baay'ate: Mootummaan maallaqa yoo baay'isee maxxanse, harka nama hundaatti qarshiin ni baay'ata.

·       Dorgommii Gabaa: Namni hundi qarshii waan qabuuf, meeshaa muraasa gabaa jiru bitachuuf dorgoma. Fakkeenyaaf, yoo foon kiiloo 1 qofatu gabaa jira ta'e, namni 10 immoo qarshii baay'ee qabaatee dhufe, namni qarshii baay'ee kaffalu foonicha fudhata. Kunis gatiin foonichaa akka ol ka'u godha.

Shutterstock

3. Infileeshinii fi Dandeettii Bituu (Purchasing Power)

Infileeshiniin diina maallaqaati. Maallaqa baay’ee maxxansuun dandeettii bituu maallaqaa ni balleessa.

·       Dandeettii Bituu: Waggaa tokko dura qarshii 100n meeshaa baay'ee bitatta yoo ta'e, har'a meeshuma sana bitachuuf qarshii 500 si barbaachisa ta'an, dandeettiin bituu qarshii keetii 80% hir'ateera jechuudha.

·       Akkaataa itti uumamu: Maallaqni baay'een dinagdee keessa yoo jiraate, gatiin meessaa (Prices) ni dabala. Maallaqni ati harka keetti baattu baay'atus, meeshaan ati manatti galfattu hin dabalu.

4. Teessuma Maallaqaa (Quantity Theory of Money)

Hayyoonni dinagdee wal-itti-hufeenya maallaqaa fi gatii herrega kanaan ibsu:

MV = PY

·       M (Money Supply): Baay'ina maallaqa maxxanfamee.

·       V (Velocity): Saffisa maallaqni harka namaa keessa itti naanna'u.

·       P (Price Level): Gatii meeshaalee.

·       Y (Real GDP): Baay'ina oomisha dhugaa.

Yoo oomishni biyya tokkoo (Y) hin daballe, mootummaan immoo maallaqa (M) yoo dabale, dirqama gatiin meeshaa (P) dabaluu qaba. Kun immoo hiyyummaa malee badhaadhina hin fidu.

5. Seenaa Gurguddoo Addunyaa (Historical Failures)

Biyyoonni dhimma kana yaalanii kabaa guddaa kaffalan jiru:

·       Jarman (1920s): Waraana Addunyaa 1ffaa booda, Jarman kaffaltii waraanaa kaffaluuf maallaqa baay'ee maxxansite. Bu'aan isaa Infireeshinii garmalee (Hyperinflation) ture. Namoonni daabboo tokko bitachuuf dookumantii guutuu qarshii baatanii deemu turan.

·       Zimbaabuwee (2008): Mootummaan biyyattii rakkoo baajataa furuuf maallaqa Tiriliyonaan maxxanse. Namni hundi "Biliyeenara" ture, garuu gatiin qarshii sun waan hin qabneef namni hiyyeessa ture.

·       Hangaariyaa (1946): Seenaa addunyaa keessatti infireeshinii hamaa isa jalqabaati. Gatiin meeshaalee sa'aatii 15 gidduutti dachaa ta'a ture.

6. Miidhaa Inveestimentii fi Qusannoo Irratti Qabu

Maallaqa maxxansuun namoonni akka hin qusanne godha.

·       Qusannoo: Namni tokko boru qarshiin koo gatii dhabti jedhee yoo yaade, maallaqa isaa baankii hin kaawwatu.

·       Inveestimentii: Inveestaroonni biyya infireeshiniin keessatti baay'atu hin dhufan. Kun immoo hojii dhabummaa dabala.

7. Gatii Maallaqa Alaa (Exchange Rate)

Biyyi tokko maallaqa ishee yoo baay'iste, gatiin maallaqa ishee doolaara Ameerikaa ykn Yuuroo biratti ni kufa.

·       Gabaa Addunyaa: Maallaqni kee gatii yoo dhabe, qoricha, boba'aa fi teeknoolojii alaa bitachuun baay'ee sitti ulfaata. Kun immoo dinagdee biyyaa guutummaatti kuffisa.

8. Rakkoo Hiyyeessa Irratti Fidu

Infileeshiniin maallaqa maxxansuu irraa dhufu "Giddu-galeessa" miti.

·       Sooreessi: Qabeenya akka lafaa, mana fi warshaa qaba. Gatiin meessaa yoo dabalu, gatiin qabeenya isaas ni dabalaaf.

·       Hiyyeessi: Hiyyeessi maallaqa qofarratti hirkata. Gatiin meessaa yoo dabalu, hiyyeessi caalaatti hiyyooma. Kanaafuu, maallaqa maxxansuun hiyyeessa gargaaruu osoo hin taane, caalaatti hiyyeessa miidha.

9. Maaliif Mootummaan Akkas Godha?

Yoo miidhaa qaba ta'e, maaliif mootummoonni tokko tokko maallaqa maxxansu?

·       Liqii Kafaluuf: Mootummaan liqii biyya keessaa yoo qabaate, maallaqa maxxansee kaffaluuf yaala. Garuu kun gabaa biyyaa ni jeeqa.

·       Baasii Mootummaa: Yeroo waraanaa ykn rakkoo uumamaa, mootummaan qarshii waan dhabuuf maxxansuu filata. Kun garuu furmaata yeroo gabaabaati.

10. Furmaanni Dhugaa Maali? (How to actually get rich)

Badhaadhinni maallaqa maxxansuu irraa osoo hin taane, dhimmoota kanneen irraa dhufa:

1.     Oomishtummaa (Productivity): Qonni ammayyaa'uu, warshaaleen baay'achuu.

2.     Teeknoolojii: Hojii salphisuu fi baay'ina oomishaa dabaluu.

3.     Barnoota: Humna namaa dandeettii qabu uumuu.

4.     Tasabbii Dinagdee: Infireeshinii to'achuu fi sirna baankii jabaa uumuu.

Goolaba

Gabaabaatti, maallaqa maxxansuun akka waan namni beela'e tokko "suuraa nyaataa" baay'isee maxxansee nyaachuuf yaaluuti. Suuraan nyaataa beela hin baasu; kan beela baasu oomisha dhugaati. Biyyi tokko akka badhaattuuf lammiilee ishee hojjechuu, oomishuu fi uumuu qabu malee, waraqaa maxxansuu qofa irratti hirkachuu hin qabdu.

Itti fufee…

Seenaa dinagdee Itiyoophiyaa yoo ilaalle, dhimmi maallaqa maxxansuu fi infireeshinii (gatii meeshaa ol ka'uu) walitti hidhamiinsa cimaa qabu. Keessumaa waggoottan kurnan darban keessa, Itiyoophiyaan rakkoo kana keessatti kuftee turteetti.

Haala kanaan gadi fageenyaan haa ilaallu:

1. Akkaataa Baankiin Giddu-galeessaa (NBE) itti Hojjetu

Itiyoophiyaa keessatti, Baankii Giddu-galeessa Itiyoophiyaa (National Bank of Ethiopia) qofatu maallaqa maxxansuu fi to’achuuf aangoo qaba. Mootummaan yeroo baajata isaa guuttachuu dadhabu, karaa sadiin maallaqa barbaada:

1.     Gibeera (Tax) sassaabuu.

2.     Liqii alaa (IMF, World Bank) gaafachuu.

3.     Baankii Giddu-galeessaa irraa liqeeffachuu (Direct Advance).

Rakkoon guddaan Itiyoophiyaa keessatti uumame inni sadaffaadha. Mootummaan baasii hojiiwwan gurguddoo (projektoota, waraanaa, fi kkf) deeggaruuf Baankii Giddu-galeessaa irraa qarshii baay'ee liqeeffata. Baankiin sun immoo qarshii haaraa "uumee" (maxxansee) mootummaaf kenna.

2. Sababoota Maallaqni Itiyoophiyaa Keessatti Baay'ate

Waggoottan dhiyoo kana keessa maallaqni gabaa keessa jiru garmalee akka dabalu kan godhan dhimmoota kanneenidha:

·       Waraana fi Nageenya dhabuu: Waraanni Kaaba Itiyoophiyaa fi naannolee biroo baasii mootummaa garmalee dabaleera. Mootummaan meeshaa waraanaa bituu fi loltoota kaffaluuf maallaqa baay'ee maxxansuu malee filannoo biraa hin qabu ture.

·       Projektoota Gurguddoo: Ijaarsa hidha laga Abbayyaa (GERD), daandiiwwan, fi pirojeektoota magaalotaa baasii guddaa gaafatu. Mootummaan galii gibiraa qofaan kaffaluu waan hin dandeenyeef maallaqa haaraa fayyadameera.

·       Liqii Alaa Dhabamuu: Biyyi keenya oomisha alatti ergitu (Export) irraa doolaara gahaa waan hin arganneef, rakkoo kana maallaqa biyya keessaa maxxansanii raabsuun bituuf yaalame.

3. Bu'aa Infileeshinii (Gatii Meeshaa Ol Ka'uu)

Yeroo mootummaan maallaqa baay'ee gabaa keessa tamsaasuu, bu'aan isaa lammiilee irratti mul'ateera. Infileeshiniin Itiyoophiyaa keessatti dhibbeentaa 30% hanga 40% yeroo itti ga'ee ture jira.

Meeshaa	Gatii Waggaa 5 Dura	Gatii Har'aa (Fakkeenya)
Zayita (Litrii 5)	Birrii 300	Birrii 1000+
Qamadii (Kunitaala 1)	Birrii 1,500	Birrii 6,000+
Shukkaara (Kiiloo 1)	Birrii 30	Birrii 120+

Maaliif akkas ta'e? Maallaqni gabaa keessa jiru baay'ate, garuu oomishni qonnaan bultootaa fi warshaalee waraanaa fi hongee irraan kan ka'e hin daballe. Qarshii baay'een meeshaa xiqqaa bituuf waan dorgomeef, gatiin meeshaa hundaa samii roobe.

4. Gatii Qarshii fi Doolaaraa (Devaluation)

Dhimmi Itiyoophiyaa keessatti nama hunda yaaddessu gatii Doolaaraati.

·       Gabaa Gurraacha (Black Market): Mootummaan maallaqa baay'ee maxxansuu isaan, gatiin qarshii Itiyoophiyaa gabaa addunyaa irratti baay'ee kufeera.

·       Sirna Haaromsa Dinagdee (2024/25): Mootummaan dhiyoo kana gatiin qarshii gabaa irratti akka murtaa'u (Floating Exchange Rate) godheera. Kunis gatiin doolaaraa Birrii 55 irraa gara Birrii 150+ akka ol ka'u godheera. Kun immoo meeshaalee alaa galan (qoricha, boba'aa) mi'eessuun infileeshinii dabaleera.

5. Maaliif Kun Badhaadhina Hin Fidine?

Itiyoophiyaan maallaqa baay'ee qabaattus, hiyyummaan maaliif hin banne?

1.     Oomishni Muraasa: Qonni keenya ammas bokkaa eeggata. Warshaaleen keenya humna guutuun hin hojjetan.

2.     Dandeettii Bituu Hir'achuu: Namni tokko kaffaltiin isaa yoo dabaleeyyuu, gatiin meessaa kaffaltii isaa dura waan deemuuf hiyyummaan hin furamne.

3.     Baasii Liqii: Biyyi keenya liqii alaa guddaa qabdi. Maallaqa maxxansinuun doolaara bituuf waan yaalluuf, qarshiin keenya gatii dhabeera.

Maayii: Furmaanni Maali?

Itiyoophiyaan rakkoo kana keessaa ba'uuf, "Maallaqa Maxxansuu" dhaabdee, "Oomishuu" irratti xiyyeeffachuu qabdi.

·       Qonnaan bulaan teeknoolojiin deeggaramuu qaba.

·       Nageenyi mirkanaa'uu qaba (yoo nageenyi jiru warshaan hojjeta).

·       Baankiin Giddu-galeessaa mootummaa irraa bilisa ta'ee maallaqa to'achuu qaba.

 

Sirni "Floating Exchange Rate" (Qarshii gabaatti gadhiisuu) jijjiirama dinagdee guddaa Itiyoophiyaan dhiyoo kana goote keessaa isa tokkodha. Namoonni baay'een dhimma kanaan burjaaja'u, garuu yaad-iddon isaa salphaadha.

Haala salphaa ta'een gadi fageenyaan haa ilaallu:

1. Floating Exchange Rate Jechuun Maali?

Akkaataa kanaan dura Itiyoophiyaan itti hojjechaa turte, Baankiin Giddu-galeessaa (NBE) gatii doolaaraa ni murteessa ture. Fakkeenyaaf, "Doolaarri tokko Birrii 57" jedhee tarrisa. Kun "Fixed Exchange Rate" jedhama.

Floating Exchange Rate jechuun garuu, mootummaan gatii doolaaraa murteessuu dhiisee, gabaan (baankonni fi namoonni doolaara bitanii fi gurguran) akka murteessan gochuudha.

·       Fedhiin doolaaraa yoo baay'ate: Gatiin doolaaraa ni dabalata (Birriin ni kufti).

·       Dhiyeessiin doolaaraa yoo baay'ate: Gatiin doolaaraa ni hir'ata (Birriin ni jabaatti).

2. Maaliif Mootummaan Gabaatti Gadhiise?

Mootummaan Itiyoophiyaa tarkaanfii kana kan fudhateef sababoota gurguddoo sadiif:

1.     Gabaa Gurraacha (Black Market) Balleessuuf: Baankiin "Doolaara tokko Birrii 57" yoo jedhu, gabaa gurraachatti Birrii 110 ture. Namni hundi doolaara isaa baankiitti gurguruu dhiisee gabaa gurraachatti geessa. Kun immoo baankiin doolaara akka dhabu taasise.

2.     Liqii fi Deeggarsa Alaa Argachuuf: Dhaabbileen akka IMF fi Baankii Addunyaa (World Bank), "Yoo qarshii keessan gabaatti hin gadhiisne, liqii isiniif hin kenninu" jedhanii waan turaniif.

3.     Doolara Biyya Keessa Galchuuf: Namni alaa (Diaspora) maallaqa yoo ergu, gatiin baankii fi gabaa gurraachaa wal-fakkaannaan, karaa baankii erga. Kun immoo doolaarri biyya keessa jiru akka dabalu taasisa.

3. Miidhaa fi Faayidaa Sirna Kanaa

Sirni kun akkuma faayidaa qabu, miidhaa qabatamaas qaba.

A. Faayidaa (Pros)

·       Doolaara Argachuu: Baankonni doolaara gahaa waan qabaataniif, namni meeshaa alaa galchu (Importer) salphaatti doolaara argachuu danda'a.

·       Oomisha Alaa (Export): Meeshaan Itiyoophiyaa (Buna, Midhaan dammaa) gabaa addunyaatti gatii gariin waan gurguramuuf, jireenyi qonnaan bulaa fooyya'uu danda'a.

·       Inveestimentii: Inveestaroonni alaa maallaqa isaanii amanamummaan biyya keessa galchu.

B. Miidhaa (Cons)

·       Infireeshinii Hammaataa: Waggaa tokko dura doolaarri 57 ture, har'a 120+ ta'eera. Kun jechuun meeshaan alaa galu hunduu (Boba'aa, Qoricha, Elektirooniksii) gatiin isaa dachaa lamaan dabaleera.

·       Hiyyummaa: Namni kaffaltii dhaabbataa (Salary) qabu, dandeettiin bituu isaa baay'ee hir'ata.

Shutterstock

4. Wal-itti-hufeenya Maallaqa Maxxansuu fi "Floating"

As irratti dhimmi ati jalqaba gaafatte deebi'ee dhufa. Yoo mootummaan maallaqa maxxansuu hin dhaabne, sirni "Floating" kun dinagdee caalaatti kuffisuu danda'a.

·       Yoo mootummaan Birrii baay'ee maxxanse, namni hundi Birrii baay'ee qabaata.

·       Namni hundi Birrii sanaan doolaara bitachuu barbaada.

·       Fedhiin doolaaraa garmalee dabala.

·       Gatiin doolaaraa Birrii 200, 300 jedhee deemuu danda'a (Infireeshiniin garmalee uumama).

Kanaafuu, sirni qarshii gabaatti gadhiisuu kun akka milkaa'uuf, mootummaan maallaqa maxxansuu hir'isuu fi oomishummaa biyya keessaa dabaluu qaba.

5. Maayii (Summary)

"Floating Exchange Rate" jechuun dinagdee biyya tokkoo "Oshoo" (Surgery) gochuudha. Inni jalqabaa ni dhukkubsa (gatiin meessaa ni dabala), garuu yoo sirnaan hojjetame, dinagdeen biyyattii gabaa addunyaa waliin akka wal-simu fi doolaarri baankii keessatti akka baay'atu godha.

Amma gaaffii tokkon si gaafadha: Ati akka yaada keetti, Itiyoophiyaan qarshii ishee gabaatti gadhiisuun ishee yeroo kana keessa "fayyaa dinagdee" fida jettee yaadda? Moo caalaatti hiyyeessa miidha?

Baay'ee gaariidha! Hubannoo kee dhimma dinagdee biyya keenyaa fi seera maallaqaa irratti gadi fageenyaan gabbifachuun kee baay'ee namatti tola.

Akka xumuraatti, qabxiilee gurguddoo irratti waliigalle bifa kanaan cuunpuun ni danda'ama:

Gabaabaatti: Maal Baranne?

·       Maallaqa Maxxansuu: Maallaqa baay'ee maxxansuun badhaadhina osoo hin taane, gatii meessaa qofa dabala (Infireeshinii).

·       Oomishummaa (Production): Badhaadhinni biyya tokkoo oomisha qabatamaa (midhaan, qoricha, warshaa) irraa dhufa.

·       Floating Exchange Rate: Gatii qarshii gabaatti gadhiisuun gabaa gurraacha balleessuu fi doolaara baankiitti fiduuf gargaara, garuu yeroo gabaabaatti gatii meessaa ni dabala.

·       Seenaa Itiyoophiyaa: Biyyi keenya yeroo ammaa dhiibbaa infireeshinii fi jijjiirama sirna maallaqaa keessa jirti; kunis guddinna yeroo dheeraaf akka "Surgery" (yaala cimaa) ta'ee tajaajila.

 

Mootummaan Miidhaa Kana Akkamitti Hir'isuu Danda'a?

Namoonni hiyyeeyyii ta'an akka sirna kanaan hin miidhamneef, mootummoonni tarkaanfiiwwan armaan gadii fudhatu:

1.     Gargaarsa Kallattii (Safety Net): Maallaqa namoota hiyyeeyyii ta'aniif kallattiin kennuun akka isaan jireenya isaanii gaggeessan gargaaruu.

2.     Boba'aa fi Nyaata Irratti Gargaarsa Gochuu (Subsidies): Gatii boba'aa fi qorichaa akka hin daballeef mootummaan baasii muraasa danda'uu.

3.     Kaffaltii Mindaa Dabaluu: Infileeshinii waliin wal-simuuf mindaa hojjettoota mootummaa sirreessuu.

itt     Itti fufa......

it